Fortsättning av behandlingen med Nusinersen (Spinraza) i Finland

Finland fortsätter att ge åtkomst till Spinraza för patienter med SMA. Terapier får inte stoppas.

Forsätt att läsa

Publicerat först den: 26 jun 2019
Uppdatera den 20 september 2019

Publicerat av

Liz

Att acceptera vad som händer och låt trollen i ljuset, kanske du borde att tro mer på dig själv

8 reaktioner till “Fortsättning av behandlingen med Nusinersen (Spinraza) i Finland”

  1. Finland fortsätter att arbeta med en utökad rekommendation för Spinraza

    Spinraza ingår i hälsoprogrammet, men inte alla SMA-patienter drar nytta av det. Detta kan dock förändras. Palko publicerar den slutliga rekommendationen senare hösten 2019. Låt oss håll tummarna för gott rekommendationen i Finland. Att alla SMA-patienter har tillgång till Spinraza!

    SMA Finland

  2. Spinraza i Finland, ytterligare rekommendationer!
    En giltig begäran och andra experter att kommentera förslaget till rekommendation för att kvalificera sig för vidare behandling.
    SMA Finland anser att förslaget till rekommendation för vidare behandling inte är grundad på medicinska skäl och är beredd med bristande kompetens.

  3. Om en vecka kommer beslutet. Är Spinraza verkligen så effektivt? Efter ett år kommer de första recensionerna.

    Barn som Milla har haft tillgång i ett år. Hur kommer Palko att avgöra? Vi kommer att fortsätta att få åtkomst till Spinraza i Finland för SMA-patienter!

  4. Nya rekommendation om pris och nya kriterier för fortsätta behandling av Nusinersen (Spinraza) hos patienter med SMA ska publiceras fredag 20 september 2019.
    Fram till dess kommer sekretariatet inte att kunna svara på förfrågningar i detta avseende.

  5. Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto hyväksyi suosituksen ’Nusinerseeni-jatkohoidon kriteerit’ kokouksessaan 4.9.2019.

    Hoitovasteen arviointi

    Yhteistyössä kliinisten asiantuntijoiden kanssa todettiin, että arvio hoidon jatkamisesta tulee tehdä yhdenmukaisin periaattein konsultoiden kansallista asiantuntijaryhmää. Tämä mahdollistaa yhdenvertaisuuden ja objektiivisuuden hoitopäätösten perusteluissa. Varsinaisen hoitopäätöksen tekee hoitava lääkäri noudattaen erityisesti potilaslain 6 ja 7 §:iä.
    Hoidon jatkaminen edellyttää, että voidaan luotettavasti todeta lääkkeen parantaneen ensimmäisen hoitovuoden aikana potilaan toimintakykyä. Koska hoitovasteeseen vaikuttaa henkilön ikä ja toimintakykyä rajoittavat rakenteelliset muutokset, tulee hoitovaste arvioida konsultoiden kansallista asiantuntijaryhmää, mikä mahdollistaa yhdenvertaisuuden ja objektiivisuuden hoitopäätöksen perusteissa. Valmistelumuistiossa on kuvattu ne arviointimenetelmät, joita tulee ainakin soveltuvin osin käyttää.
    Ensimmäisen hoitovuoden jälkeen yksittäisen lapsen kliinisesti merkitsevää hoitovastetta arvioitaessa tulee huomioida seuraavat tekijät:

    SMA1:ssa tauti etenee nopeammin ja myös hoitovaste on nähtävissä nopeammin. Hoitovasteen tulee olla selkeä motorisen suoriutumisen paraneminen.
    SMA2:ssa yksilölliset erot ovat suuret niin parhaimman motorisen suoriutumisen tason kuin taudin etenemisvauhdin suhteen. Karkeamotorisen toiminnan heikkeneminen on ryhmätasolla nopeinta 5-15 ikävuoden välissä, mikä tulee ottaa huomioon hoitovastetta arvioitaessa. Vanhemmilla SMA-potilailla taudin progressio voi olla niin hidasta, että tauti näyttäytyy stabiilina lyhyellä seurantavälillä. Karkeamotorisen toiminnan muutoksen mahdollisuus riippuu myös kontraktuurista ja tehdyistä leikkauksista, eivätkä tutkimuksissa käytetyt ja kliiniseen käyttöön otetut toimintakyvyn arviontimittarit aina sovellu muutoksen mittaamiseen. Oleellista on, että lapsesta ja nuoresta on käytettävissä luotettavaa seurantatietoa (kliinisessä käytössä olevat yksilön tilanteen objektiiviseen kuvaamiseen soveltuvat toimintakyvyn arviointimenetelmät ja videoinnit), joiden avulla on mahdollista arvioida yksilöllinen hoidosta hyötyminen niin itsenäisen toimintakyvyn kuin avuntarpeen näkökulmasta.
    – Yöllinen hengitystukihoito ei ole nusinerseeni-hoidon vasta-aihe, sillä hengitysvajeen korjaamisella on laajat ja pitkäkestoiset myönteiset vaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistöön sekä keskushermostoon ja sitä kautta valveillaoloajan toimintakykyyn.
    – Pysyvän hengityksen tukihoidon tarve pitää olla alle 16h/vrk, jotta hoidon jatkaminen on perusteltua

    Hoidon jatkaminen arvioidaan aina 12 kuukauden välein ja arvioinnissa huomioidaan
    – Karkea tai hienomotorinen edistyminen siten, että itsenäinen toimintakyky paranee ja avun
    tarve vähenee, on hoidon jatkamisen perusta

    Palko toteaa edellä todetun perusteella, että potilasta tulee hoitaa yhteisymmärryksessä hänen tai hänen edustajansa kanssa, mutta viime kädessä päätöksen lääkehoidon jatkamisesta tekee hoitava lääkäri. Hoitopäätöksen on perustuttava yksilölliseen asiantuntija-arvioon hoidon oletettavista hyödyistä kyseiselle henkilölle, ja niitä on arvioitava hoidon mahdollisiin riskeihin nähden.

Lämna ett svar

E-postadressen publiceras inte. Obligatoriska fält är märkta *